Yhdysvaltalaisyliopisto selvitti yli 60 maan luku- ja kirjoitustaitoa. Näkökulmana oli tutkia etenkin taitoihin liittyviä tottumuksia, ei pelkästään lukemisen ja kirjoittamisen osaamista.
Maat laitettiin paremmuusjärjestykseen 15 muuttujan avulla, joihin kuuluivat muun muassa maan kirjastot, koulutus, sanomalehtien lukeminen ja tietokoneiden määrä kodeissa. Myös PISA- ja PIRLS-tutkimuksissa pärjääminen vaikuttivat tulokseen.
Parhaiten tutkimuksessa pärjäsivät Suomi ja muut Pohjoismaat.
| sijoitus | maa |
| 1 | Suomi |
| 2 | Norja |
| 3 | Islanti |
| 4 | Tanska |
| 5 | Ruotsi |
| 6 | Sveitsi |
| 7 | Yhdysvallat |
| 8 | Saksa |
| 9 | Latvia |
| 10 | Alankomaat |
Tutkimuksessa kerrotaan, että mikäli asiaa olisi tarkasteltu pelkästään PISA- ja PIRLS-tulosten perusteella, olisivat Suomen ohittaneet Kiina, Japani, Etelä-Korea ja Singapore. Tilanne kuitenkin muuttui Suomen ja muiden Pohjoismaiden eduksi, kun mukaan laskettiin kirjastojen koko ja saavutettavuus.
Kansainvälinen lukutaitoa mittaava PIRLS-koe (Progress in International Reading Literacy Study) järjestetään 4.-luokkalaisille viiden vuoden välein. PISA-tutkimus (Programme for International Student Assessment) järjestetään puolestaan kolmen vuoden välein ja siinä testataan 15-vuotiaiden osaamista.
Tutkimus toteutettiin Central Connecticut State University -nimisessä yliopistossa Yhdysvalloissa. Suomessa tutkimuksesta kirjoitti ensin Helsingin Sanomat.